keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Tänä vuonna ...


... olen tutustunut uusiin, aivan ihaniin ihmisiin.
... saanut heistä luottoystäviäkin, vanhoja ystäviä unohtamatta !
... menestynyt koulussa tällä hetkellä luultuani paremmin.
... ollut kolmatta kertaa laulamassa koko koulun edessä, hui !
... ikävöinyt vanhoja ystäviä joita ei niin kovin usein näe.


... olen valitettavasti alkanut itsenäistymään enemmän, anteeksi äiti !
...  olen kuluttanut joululahjoihin enemmän rahaa kuin olisi varaa.
...  olen käynyt Norjassa ja ollut pohjoisessa mökillä - molemmat - aivan ensi kertaa !
... olen koukuttunut eri somekanaviin entistä enemmän.
... olen ottanut "uuden" (vanhan tutun) vuokrahevosen, joka voi täällä joskus pilkahtaa !


Monipuolinen, vaihteleva ja vivahteikas vuosi on takana aivan näinä päivinä - ja haluan kiittää niitä, jotka ovat olleet sen vuoden taas tukenani ja mukana matkassa! Tämä vuosi on ottanut ja antanut minulle paljon, opettanut ja taas opettanut. Olen joutunut luopumaan muutamista ihmissuhteista ja suurimmaksi syyksi nousee sairaalloinen mustasukkaisuus, josta ei parannuta. Olen antanut ihmisiä pois ja tilalle on tullut uusia, "parempia" ihmisiä, vaikka joistain voi silti edelleen olla eri mieltä.

Toisaalta, vaikka vuodessa on ollutkin paljon vastoinkäymisiä, on aina jostain löytynyt se pieni kultareunus ja asiat ovat omalla ajallaan kääntyneet parhain päin. Erimielisyydet ja vihamiehet, nämä kaksi asiaa, hälläväliä sen kuin ovat! Tartun kiinni paljon mieluummin kaikkiin positiivisiin asioihin ja ystäviin! Uusi Vuosi ja uudet kujeet, aivan vanhan sanalaskun mukaan. Uusi vuosi saa tuoda tullessaan paljon uutta menoa ja meininkiä, tiedä mitä vielä keksitään !

❤:llä, Annika


Matkalla Pohjoiseen osa1

Kaskisen kaupunki
Heipat täältä hyisestä pohjoisesta pakkasen keskeltä! Kittilässä ollaan, tai no, jos tätä metsää, lunta ja jäätä jossain hyvin kaukana sivistyksestä siksi voi kutsua. Mukavaa oli vihdoin päästä perille ja saada olla paikoillaan. Takana on noin 1080km autossa istumista, lisäksi vielä joitain reitiltä poikkeamisia ja ruoka- tai kahvitaukoja. Matkantekoa myös huomattavasti hidasti jatkuva huutelu takapenkiltä kilometrimääriä, kun kartalle ilmestyi reitillä oleva geokätkö. Niihin sitten poikettiin ja pompittiin pakkasessa etsimässä purkkeja, reitille niitä sattui paljon ja niistä 32 käytiin loggaamassa! Harrastuksensa kullakin :).

Iin Siltojen geokätköllä
Iin Sillat
FIN Highway 4- Merihelmen geökätköllä.
Merihelmi sijaitsee Olhavan ja Ojalan välissä.

Napapiirille saavuttaessa huusin taas, että apua äkkiä käänny oikealle! Tässäkin on kätkö, mutta sepä oli retken ensimmäinen, joka oli jästitty. Eli ulkopuoliset tuhonneet / hävittäneet..

Mitä pohjoisempaan saavuttiin sitä enemmän alkoi lunta ja jäätä olemaan joka paikassa ja vaikkei pakkanen ole kova, vain muutamia asteita, se tuntuu paljon pahemmalle kuin Suomen eteläpäässä. Jos kylmyyttä kaipaa niin täällä on varmasti hyvä olla. Poroja matkalla nähtiin vain neljä, nekin kulkivat kauniisti jonossa tienviertä pohjoiseen päin, toki oli pimeää ja se näkemistä vaikeutti.

FIN Highway 4- Tornion kävelysilta, geokätkö.
Tornion kaupunki on perustettu 1621 !
Huomenna olisi lähtö joko Leville ja sen tunturin huipuille tai sinne kauheasti kohuttuun Jounin Kauppaan Äkäslompolossa! Lauantaina olisi tarkoitus päästä kotiin, eli perjantai ja lauantai kuluvat takaisinpäin matkaan, tietenkin Tuurin kautta! Matkalla Pohjoiseen seuraa meitä kameran ja muutaman jalan kanssa, joten tästä reissusta kuullaan vielä!

Kukkolankoski, Tornio
Toisella puolen näkyy Ruotsin maata.

Nyt, Hyvää yötä kaikille! ❤


keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Joulun kestosuosikkeja

Mikä joulu, huomennako on aatto? Missä joulufiilis?

Myönnän olevani täysillä jouluihminen, mutta kun katsoo ikkunasta ja keli on kuin syyskuun alussa ei oikein joulu tunnu nappaavan... Missä on se kauan kaivattu lumi, joka näyttäytyi täällä etelämmässä kaksi päivää? Joulukuusen koristelu ja viimeisten pakettien paketointi toi sellaisen olon, että se joulu on oikeasti huomenna eikä siitä mihinkään päästä.

Aiemmin tänään sinkoiltiin joka suuntaan, kun piti käydä kirjastossa, postissa, parissa eri kaupassa ja hakemassa kinkku! Ihmisiä oli joka paikassa niin paljon, ettei edes vapaita parkkipaikkoja ollut näkyvissä horisontissa.
Jatkuvasta kiireestä ja stressistä huolimatta tänään on se päivä kun loput hommat on tehty ja aletaan rentoutua. Ehdin jo kaivaa konvehdit esiin ja laittaa purkkeihin sekä piilottamaan lahjat. 

Kamera kädessä koneen vieressä mietin monia tunteja mitä kirjoittaisin, kunnes päätin vain, että entä jos tyhjentäisi päänsä ja pukisi sen sanoiksi mitä ulos saa.

mennään sitten suosikkeihin ettei mene pelkästään höpöttelyyn : 

Lahjojen paketointi on se ehdoton ykkönen millä saa joulumieltä vaikkei sitä olisi ennestään yhtään. Tämän jälkeen taatusti on, ainakin kun paketteja on takana usea kymmen! Lahjapapereina on menneet joulun sävyihin punaista ja lumen sävyn luomiseksi sinistäkin. Vaaleat ja hopeiset nauhat ja sydämen muotoiset nimilaput ovat mieleeni erityisesti. :) ❤

- sokos -
Tuo mangon & papayan tuoksuinen on aivan taivaallista! Sitä jos jotain suosittelen enemmän kuin mitään, ainakin kokeilemaan.
ps. sitä ei varmaankaan tule koskaan huomaamaan että mango on yksi lempi hedelmistäni. ❤


Konvehteja - eikä siitä pääse eroon, että niitä on monen makuisia, koska äiti käy aina hamstraamassa niitä jouluna, eivätkä varmasti lopu kesken!
Jouluun kuuluvat myös pehmeät sukat ja mummilta joskus saadut fleecehousut. ❤


Joulutähdet - ovat tässä talossa miltei joka vuotinen perinne. Kukat ovat kookkaita ja kauniita ja sävyt tunteikkaita ja tuoksu pehmeä. ❤

Huomenna luulen, että suurimmaksi osaksi joulu menee perheen kanssa ja blogiin pärähtää jotain vasta joulupäivänä. Siihen ei kuitenkaan kovin kauaa ole ja nyt se pari päivää päälle kahdenkymmenen päivän blogihiljaisuus katkesi! 

Jokaiselle toivotan hyvää ja rauhallista joulunaikaa ja onnelista uutta vuotta jo valmiiksi ❤

Jouluaaton tunnelmia ja muuta hössötystä voi seurata snapchatista nimimerkiltä @akzzu98


tiistai 1. joulukuuta 2015

December


Huivi Cubus  Takki XXL Housut Cubus  Kengät DinSko


( puhelinlaatu... )

Heipsan ja hyvää joulukuun ensimmäistä päivää! Vaikkei voi sanoa, että maisemat olisivat kaunista katseltavaa. Täällä etelämmässä osassa Suomea lunta ei näkynyt kuin sen pari hassua päivää, kunnes tuli plussakeli ja sade vei kaiken.

Ihmiset kuitenkin valmistautuivat jo lokakuun puolessa välissä jouluvaloilla estämään synkkeyttä ja pimeyttä. Naapuriini saapui terassille marraskuun ensimmäisenä päivänä vitivalkoinen joulukuusi valoineen, sitä sai katsoa pitkään. Jouluvaloja on nyt jo paljon enemmän kuin lokakuussa, mikä on ymmärrettävää kyllä. On paljon erilaisia valoja, värejä ja muotoja, kuusia, lumiukkoja, poroja ja paljon muuta. Milloin teille laitetaan valot ja koristeet? Hyvissä ajoin ennen joulua vai viimetinkaan?

Joulukalenteria en kasaa tänä vuonna, mutta ensi vuoteen on jo hyvä valmistautua, vai mitä? ;)
xx- annika

perjantai 20. marraskuuta 2015

Valokuvausyrittäjyys



Vuosi oli 2011, kun ilmoille pärähti yritys nimeltään PikkuJuttu!, jonka nimen alla tein massakoruja myyntiin ja tilauksesta. Harmikseni kyllä, nuo jäljellä olevat massat ovat kovettuneet ja ovat roskiskamaa. Pikkujutun piiriin kuului myös pieneläinten hoitaminen, jonka ansiosta sain monia uusia kokemuksia. Oli kaneja, kissoja, koiria, jopa kanoja. Kanat olivat mielenkiintoinen tapaus, silloin niitä oli 8, mutta nykyään enää 3 niistä on hengissä.


Kellon viisarit kuluttavat tehokkaasti aikaa ja päivät vaihtuvat sekä vuodet vierivät. Voimme hypätä suoraan vuodesta 2011 vuoteen 2013, jolloin otin kameran yritys- mielessä käteen ja vaihdoin yritykseni toimialaa ja nimeä. Nimen PhotoKaskinen alla toimivat valokuvauskeikat, nettikuvat ja printtikuvat tilauksesta ja hevostapahtumat lähellä kuuluvat kohdelistaan, mutta pieneläinten hoito ei jäänyt minnekään, sen halusin pitää lähelläni.

2015 - PhotoKaskinen on nostanut mainettaan ja nimi kiirii eteenpäin. Keikkoja otan vastaan, miten koulultani kykenen ja ehdin, ottaen huomioon ajankohdan ja nopeasti pimenevät illat.
Kyllä voi vain hymyillen todeta, että valokuvauskeikkojen myötä on saanut paljon uusia tuttavuuksia ja mukavia hetkiä.
Tavoite tulevaisuus huomioiden on saada vielä lisää keikkoja koulun ja muun työn oheen ja uuden kameran hankinta alkaa olla varmaan aika pian ajankohtainen.. Sanon minä, jolla on kaksi Nikonin kameraa ja niihin vaikka mitä tarvikkeita maan ja taivaan väliltä, mutta ajattelin vaihtaa kokonaan merkkiä ja meinaan olla Canoniin päin.

Yrityksen kuvagalleria löytyy täältä <<


Mitä kameroita teillä on? Onko jotain merkkiä tai mallia, jota oikeasti voidaan valehtelematta suositella? :) Kysymyksiä aiheesta? Pitääkö kyseistä aihetta avata vielä enemmän, kuin vain tällainen pintaraapaisu? Kommenttiboksi on auki teitä varten !

maanantai 16. marraskuuta 2015

Ohikiitävä hetki

Poni- osuus
Ravasin monia kertoja fysioterapeutilla, polvi teipattiin ja keksittiin erilaisia syitä miksi polvi on kipeä. Polvea ei suostuttu kuvaamaan, enkä ymmärrä miksi, koska se olisi ollut täysin aiheellista. Eikä kärsiä noin yhdeksää kuukautta rikkinäisen, kipuilevan polven kanssa. Polvessa ilmeni turvotusta silloin tällöin, kipuja ja alussa polvi oli aivan sininen. Kiitos sen täysituhoponin. Äitini sanoi, että jos minulla olisi joskus ollut oma shetlanninponi, tuskin olisin enää edes hengissä. Milloin olin pellossa takamuksellani tai ojassa kärryjen kanssa tai muuten vain pukkilaukassa tai jompi kumpi ponin jalkapari todella usein ilmassa, jos poni tahtoi eri suuntaan kuin minä. Sain myös muutamia kertoja kipakan potkun reiteen tai johonkin muualle kun poni ei mukaani tahtonut tulla kesken ruokailunsa.
Viimeinen tapaus näin meidän kesken tapahtui siis viime helmikuussa. Serkun kanssa laitettiin poninsa perään pulkka ja kun lähdettiin liikkeelle, jarruista ei enää ollut toivoakaan. Pulkka vain jäi matkalle ja roikuin liinassa kiinni jääneenä ponin perässä pitkän matkaa, milloin sänkipeltoa, jäätä tai jäätynyttä kynnöspeltoa. Kun poni pysähtyi, pysyin hädin tuskin pystyssä ja juuri ja juuri sain ponin pidettyä siinä mihin pysähtyi.
Serkkuni tuolloin teippasi polveni ja se oli aivan sininen.



Kun polven tutkinta aloitettiin ravasin kaikki mahdolliset läpi, eli laboratorio- testejä, röntgenkuva, magneettikuva ja sitten todettiin, että leikkaus on miltei välttämätön. Oikean polven sisempi kierukka oli revennyt...

Kävin 5.11 polvileikkauksen jälkitarkastuksessa ja lääkäri sanoi, että polvi on jo oikein hyvä ja saan jatkaa liikkumista ihan normaalisti, mutta polvi voi vielä pari kolme viikkoa tuntua erilaiselta.
Leikkauksesta on noin kolme ja puoli viikkoa, miltei neljä viikkoa. "Tapaturmastani" on noin yhdeksän kuukautta ja niinkin kauan pärjäsin polveni kanssa, kunnes se teki viimeisen iskunsa ja jäi lukkoon. Fysioterapeutti antoi jumppaa ja ohjeita, jolla polvi voisi tulla paremmaksi. Turha toivo. Polven jäädessä lukkoon soitettiin aikaa lääkäriin ja polvi aukesi jonkun ajan päästä, mutta kivuton se ei todellakaan ollut.
Jos jokin on sattunut leikkaukseen mennessä tai sen aikana niin ei mikään muu kuin anestesia puudutus, eli laajan alueen puudutus, suoraan selästä piikitettynä. Valehtelematta kirosin lääkäreille kun puudutus laitettiin.

Tekoturkistakki Kappahl - Huivi Cubus - Housut Cubus - Kengät DinSko
Leikkauksen jälkeen sitten eilen sain vielä kuulla, että repeymä olikin ollut veilä pahempi ja selvinnyt vasta leikattaessa, mitä magneettikuva oli antanut ymmärtää. Revennyt kappale oli hennosti kiinni vielä muutamasta kohdasta ja oli mennyt jalan luiden nivelen väliin, jonne se ei kuulunut. Siitä olivat kiinni suurimmat kivut, lukot ja ongelmat. Polvessa on edelleen yksi tunnoton kohta, josta sitten lääkäriltä kysyin ja se on täysin vaaraton, leikkauksessa hermo ottanut hieman osumaa ja toipuu kyllä. Onhan siinä nyt jo vähän enemmän tuntoa kuin vaikka vielä viikko sitten!


Muita polvileikkauspotilaita / heidän tarinoitaan täällä ? Puumerkkiä kommenttiboksiin :)

maanantai 9. marraskuuta 2015

Tekohymy isänpäivänä

Joillekin isänpäivä merkitsee sitä, että ollaan isän kanssa ja huomioidaan isää tavallistakin enemmän. Kuitenkin joillain oma isä istuu pilven reunalla tai vanhempien eron takia ei edes näe tai käy katsomassa isäänsä. Oma tarinani on vaihtoehdoista jälkimmäisin. Isänpäivää edeltävänä iltana, lauantaina, en edes pystynyt kuvittelemaan, että seuraava päivä olisi isää varten. Sinä iltana se ei tuntunut kovin hyvältä, kun tiesin etten omaa isääni halua nähdä isänpäivänä, koska en vain enää samalla tavalla koe häntä omaksi isäkseni, hän on vain, ulkopuolinen...
Näen häntä silloin tällöin, kun haen vaikka pikkuveljeni, kun tämä tulee isän luota kotiin. Enkä väitä vastaan kun minulle sanotaan, että kaipaan häntä. Kai sitä jokainen kaipaisi, jos oma isä asuu muualla tai katselee sinua tähtitaivaan pimeydestä kun nukut, niinkuin hän rakasti tehdä kun olit pieni. Katsella pienen lapsen herkkää unta.


Asiat maailmassa muuttuvat, eikä mikään ole ikuista ja pysyvää. Omistin oman isänpäivän viettoni muihin lähisukulaisiin ja poikaystäväni sukulaisiin sekä parilla hautausmaalla kävellen. Mietin suurimman osan päivästä vain itsekseni menneitä ja omaa isää, millaista elämä oli silloin kun vielä asuimme saman katon alla tai vielä kun kävin katsomassa häntä säännöllisesti.


Aiheeseen samaistuvia ihmisiä ? Kokemuksia ? Millainen oli oma isänpäivän viettosi ?

perjantai 6. marraskuuta 2015

Vaatekaapin uusia jäseniä

Päästiin koulusta Emilian kanssa jo kahdeltatoista ja sovittiin edellisenä päivänä, että mennään kiertämään kauppakeskuksen liikkeitä. Oltiin varmasti aika koominen näky keppieni takia. Keppeihin menee oikeasti nopeasti hermo jos olet lähtenyt niiden kanssa shoppailemaan. Lyhyesti ja ytimekkäästi, siitä ei tule mitään. Milloin ne ovat jossain kiinni, välissä, nurin tai muuten vain päin hongikkoa.



Pitkään olen hakenut jotain kivaa Adidaksen verkkatakkia ja päädyin tällaiseen versioon siitä. Mitä mieltä olette? Entä millaisia Adidaksen verkkatakkeja teillä on? 

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

DIY: Tuunatut kuulokkeet

Jotkut varmasti ovat joskus nähneet mitä kummallisempia ja toistaan hienompia ideoita miten kuulokkeet saa näyttämään oikeasti omaperäisiltä, näyttäviltä ja huomattavilta. On lankoja, helmiä ja vaikka mitä vain keksitäänkin. Tässä postauksessa kuitenkin tuon esille, miten saat hamahelmiä kuulokkeisiisi ja väriä maailmaan! Tämähän on jo vaikka kuinka vanha juttu, mutta viikon sisällä olen huomannut, että todella moni on jälleen törmännyt ohjeeseen ja jotkut vain lähtevät matkimaan perässä, koska hei tuohan on hieno ja seuraavana päivänä taas uusilla ihmisillä roikkuu hamahelmillä koristeltuja kuulokkeita korvista.
Kuvien laatu saattaa olla hieman huono, koska ovat puhelimen kameralla otettuja huonoista olosuhteista johtuen ja koska kameraa vain ei ollut mukana. Halukkaat kuulokkeiden tuunaajat, hakemaan hamahelmiä ja kuulokkeet niin kuin olisi jo!

Tästä se alkaa, hommassa ei kauaa nokka tuhise, kun itselleen löytää sen sopivan taktiikan! :)

Hamahelmillä tuunatut kuulokkeet :

Tarvitset vain:
  • hamahelmiä
  • kuulokkeet
  • sakset/mattoveitsi /( tavallinen kynä)
  • motivaatiota
  • käsinäppäryyttä
  • :)




  • Vaihe 1 : valitse haluamasi värit hamahelmien paljoudesta, joita haluat kuulokkeisiin laittaa. itselläni musta, pinkki ja "läpinäkyvä" joka hohtaa pimeässä.

  • Vaihe 2 : kun olet valinnut värit, tarvitset terävät sakset/mattoveitsen, joilla varovasti leikkaat helmen halki yhdestä kohtaa. HUOM! varo kuitenkin, ettei helmi hajoa kahtia heikkoutensa takia.

  • Vaihe 3&4 : itse tein tämän kohdan saksilla, mutta voit käyttää apunasi myös tavallista kynää, jolla saat avattua helmen halkiota. saksilla tehtäessä käännä helmi niin että halkio on saksen terän sivulla, jolloin se venyy enemmän, ja varovasti ujuta kuulokkeen johto helmen halkiosta sisälle ja ensimmäinen helmi on paikoillaan. ei muuta kuin seuraavaa kehiin.

Muista kuitenkin ettet laita liikaa helmiä, etteivät kuulokkeen johdot pääse katkeamaan, itselläni ei tätä ongelmaa ole ollut!



Innostuitko kokeilemaan? Millainen lopputulos itsellesi tuli? Piditkö? :)

maanantai 2. marraskuuta 2015

Am I the only one who...

... ei ole koskaan juonut kahvia ? lattea olen maistanut.

... ei ole koskaan tykännyt salmiakista ?

... pitää valokuvausyritystä vaikka on vasta 17 ? aloitin yritykseni pitämisen jo v2011, mutta silloin hieman eri merkeissä.

... on ajanut mopolla, muttei koskaan skootterilla ? molempien kyydissä olen ollut montakin kertaa.

... on ajanut mopoautolla, autolla, mönkijällä ja traktorilla ?

... ei ole koskaan syönyt kiinalaista ?

... vihaa kaalikääryleitä ja/tai hernekeittoa ?

... ei alkoholi maistu kuin hyvin harvoin ja hyvin pienessä määrin silloinkin ?


... on omistanut elämässään viisi kania ja vielä samaan aikaan ?

... on omistanut oman hevosen ?

... ja sen lisäksi vuokrahevosia oman hevosen lähdettyä vihreämmille niityille ?

... omistaa 4 kissaa, joista yksi käyttäytyy kuin koira ?

... ajaa aina ylinopeutta, muttei kertaakaan ole saanut ylinopeussakkoja ?

... ei ole koskaan kysytty ajokorttia, mutta on puhallutettu jo monta kertaa ?

... 17 vuotias tyttö joka on itse käynyt katsastuttamassa mopoautonsa ?

... ei pidä järkyttävän pitkistä ajomatkoista, muttei lyhyistäkään ? Norjan matka autolla oli todella paljon, jollei olisi ollut kameraa jonka kanssa joka suuntaan pyörisin koko ajan automatkasta tuskin olisi tullut kuin valittamista...


... ei voisi kuvitella automatkoja ilman musiikkia ? hiljaisuus automatkoilla on korvia vihlovaa!

... käyttää kalenteria hyvinkin säännöllisesti ? joko puhelimen kalenteria tai ihan normaalia kalenteria. se on vain hyvin käytännöllinen merkata kaikki kuvauskeikat, koulujutut sun muut ylös.

... hamstraa uusia vaatteita, mutta silti tuntuu siltä ettei ole päälle pantavaa ?

... on käynyt Espanjassa, Kreikassa, Tanskassa ja Virossa ?

... on matkustanut junalla, laivalla ja lentokoneella ?

... on elämässään yhden ainoan kerran joutunut käyttämään kävelykeppejä ?

... ei osaa olla hiljaa, jollei oikeasti ole aihetta olla hiljaa tai jollen ole väsynyt?


... näitä olisi vaikka vielä kuinka paljon, mutta joskus se on pakko lopettaa. Ja jättää vaikka seuraavaan samankaltaiseen !


Mitä mieltä olette tällaisista postauksista? Onko teillä joitain samoja asioita mitä minulla on listassani? Entä oletko itse tehnyt tällaista postausta? 

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

November: New haircolor


Kävelin eilen syntymäpäivälahjaksi saamani lahjakortin kanssa kampaajalle, jossa olen elämässäni käynyt vain kerran. Huomasin sielläkin, että olen aikuistunut sen verran, että uskallan puhua ventovieraalle ihmiselle vaikka mistä!
Istutaanpa nyt sinne kampaajan penkille. Tiedossa oli, että hiukset leikataan ja värjätään. Punaiset hiukset saivat väistyä huonon kuntonsa takia ja myös sen takia, ettei niitä saanut edes kunnolla enää harjattua. Harja oli aina täynnä hiuksia ja takku vain uusiutui.
Selitin mitä olen nyt toivonut ja näytin suuntaa antavan kuvankin, jonka pohjalta lähdettiin töihin.

alustava mallikuvamme.

Hiukset aloitettiin leikkaamalla noin 30cm lyhyemmiksi, mikä on oikeasti pitkähiuksiselle ihmiselle järkyttävän paljon ja näihin tottuminen vie taas oman aikansa. Lyhentämisen jälkeen hiukset vielä kerrostettiin varovasti eli ei paljoa.
Värikartta avautui eteeni ja sieltä kampaajan kanssa yhdessä katsottiin sopiva väri ja toinen pientä sävytystä varten.



Punainen kuultaa edelleen osittain todella hyvin läpi, mutta kyllä se vielä lähtee. Mutta mitä mieltä olette tästä lopputuloksesta? Pituus joka lähti hirvittää itseäni, mutta muuten kyllä pidän! :)

perjantai 30. lokakuuta 2015

Mamman Reseptikirja, Osa 1

Paluu menneisyyteen. Muistatko vielä makaronivellin vai oletko koskaan edes kuullut siitä? Vaikka monet eivät ole kuulleetkaan makaronivellistä, joillekin se tuo mieleen hellät muistot mummolasta, mummon keittiöstä, tuoksujen hellästä huomasta. Jos olet jo reseptin unohtanut vaikka omalle äidillesi/mummollesi lupasit sitä vaalia hengelläsi, ja mielesi alkoi tehdäkin makaronivelliä pitkästä aikaa, on aika kirjata ohje ylös uudelleen ja mennä pää kolmantena jalkana keittiöön kokkaamaan!

Nyt on jo korkea aika tuoda tämä retroruoka menneisyydestä takaisin oman keittiösi ruokapöytään. Tällä kertaa vaikka omille lapsillesi tai vain itsellesikin.  Jollei makaronivelli ole kuulunut lapsuuteesi, on jo korkea aika maistaa tätä retroherkkua! Tältä ei voi jäädä paitsi yksikään! :)


Helppo resepti :
Vanhanajan makaronivelli
noin 4:lle

Tarvitset :
  • 1 l maitoa
  • n. 2 dl makaroneja
  • 1 rkl vehnäjauhoja
  • 1 rkl sokeria
  • ½ - 1 tl suolaa
  • (nokare voita)


Kiehauta maito (mieluiten teflon- kattilassa), lisää makaronit, anna kiehahtaa ja sen jälkeen hiljalleen kypsyä ainakin 8 minuuttia. Sekoita vehnäjauhot pieneen tilkkaan maitoa tai voihin ja lisää suurus sekoittaen velliin. Anna kypsyä vielä noin 5 minuuttia.
Perinteisessä makaronivellissä makaronit on keitetty selvästi hyvin pehmeiksi. Ota kattila pois liedeltä ja mausta sokerilla ja suolalla.
Resepti : Arja Elina Laine, Myllyn Paras Oy



Mitä mieltä olette tällaisista postauksista? Mitä piditte? Kokeilitteko itse valmistaa makaronivelliä? Jos kokeilit niin miten onnistuit? :)

maanantai 26. lokakuuta 2015

Synttärisankarille

Koko perheen voimin lähdettiin ostoksille, koska äiti halusi, että saan itse päättää synttärilahjani. Click Shoes Megastoresta lähdettiin etsimään uusia talvikenkiä. Viime talven kengät olisivat olleet aivan hyvät vielä, jolleivat ne näyttäisi sille mille nyt näyttävät, kiitos pienen ja pippurisen shetlanninponin, joka otti ritolat pulkka perässään. Tosin pulkka jäi ja roikuin liinoissa kiinni ponin perässä pitkin jäistä kyntöpeltoa viime helmikuussa..


aika hyvässä kunnossa räjähtäneet vai mitä ?

Kyseisen tapauksen jälkeen oikea polveni oli aivan sininen ja se kinesioteipattiin, että sen kanssa pystyin olemaan. Ponin kanssa tapaturmani sattui tosiaan helmikuussa ja nyt on lokakuu ja olin viime viikolla polvileikkauksessa. Leikkauksesta varmaankin jossain kohtaa vielä lisää, nyt en takerru siihen.

Löysin Clickistä itselleni mieluiset uudet talvikengät ja halvan hinnan ansiosta sain uudet farkut vielä samaan pakettiin :)

Click Shoes Megastore
Farkut, Lisa Gina Tricot Collarit, Race Marine Stadium

Neule Gina Tricot

Fleecetakki Stadium

Fleecetakki yksityiskohtia

lauantai 24. lokakuuta 2015

Ikeasta tuoksua syksyyn

Meidän oli tarkoitus äidin kanssa pitää tyttöjen ilta, oltaisiin menty leffaan ja kiertelemään joitain kauppoja. Suunnitelmat kuitenkin elävät meillä tunti tunnilta ja leffaankaan ei ehditty. Pikkuveli roikkui mukana ja kitisi kitisemistään. Käytiin samalla matkalla lataamassa bussikortit, jotta pääsen taas kouluun (vaikkei se niin pakko olisikaan) ja Ikeaan kun olin jo alunperin halunnut katseltuani ikean verkkokauppaa niin se oli reissumme viimeinen kohde.



Eritoten rakastuin näihin mehikasveihin ja vaniljan tuoksuiseen kynttilään. Nämä tällaiset kasvit ovat mulle erittäin oiva vaihtoehto, koska kukkaset kuolevat käsittelyssäni aika herkästi, kun en muista niitä kastella. Kolmesta pisarasta näissä on se pienin, eli kaipaavat vähäistä kastelua. Toisin sanoen, eivät kai sitten heti kuole!



Näitä kynttilöitä kyllä riitti monessa tuoksussa, joten varmasti jokainen löytää sen oman suosikkinsa, tämä oli minun suosikkini, koska pidän vaniljasta muutenkin ja se sopii melkein mihin tahansa.
Kynttilän kanssa yksi neljästä kissasta, jota kanssani saman katon alla asustelee. Oranssin värinen, mikä hauskinta, saparohäntäinen kissa, jolta ei meno hyydy kovassa pakkasessakaan ! Sillä riittää virtaa ja leikkimisen aiheita. Eiköhän tuokin vielä täällä tule esiintymään myöhemmin. ❤


perjantai 23. lokakuuta 2015

Uusi tarkoitus

Avaan bloggerin silmieni eteen koneen näytölle ja mietin, että palaanko jo vai teenkö sitä sittenkään. Tuijotin pitkään nappia, joka johtaa minut valitsemaan uudelle blogille nimeä, joka aika varmasti tulee vielä muuttumaan. Nappia painaessani muistiini tunki kaikki se, jonka facebookin nimeltä mainitsematon ryhmä edelliselle jäässä olevalle blogille aiheutti. Mikään ei ole lopullista. Painoin nappia ja mietin muutaman päivän hyvää nimeä ja hain vinkkejä, kunnes päädyin tuttuun ja turvalliseen.

Villapaita H&M Housut Cubus Kengät Din Sko
Idea uuden blogin "jatkamiseen" lähti alunperin liikkeelle We Heart It- sovelluksesta, koska selaan sitä vähintään pari kertaa päivässä. Sieltä löytyi niin paljon ja niin kivoja kuvia toistensa perään, että otin itseäni jo niskasta kiinni on aika tehdä paluu ja niin tein.

Toivon, että ne jotka tekstejä lukevat ja ehkä alkavat blogia lukemaan enemmänkin, kertoisivat rehelliset mielipiteensä aina. Toivon myös, että tulette viihtymään ja pitämään blogista ! ❤