Valokuvausyrittäjyys

Vuosi oli 2011, kun ilmoille pärähti yritys nimeltään PikkuJuttu!, jonka nimen alla tein massakoruja myyntiin ja tilauksesta. Harmikseni kyllä, nuo jäljellä olevat massat ovat kovettuneet ja ovat roskiskamaa. Pikkujutun piiriin kuului myös pieneläinten hoitaminen, jonka ansiosta sain monia uusia kokemuksia. Oli kaneja, kissoja, koiria, jopa kanoja. Kanat olivat mielenkiintoinen tapaus, silloin niitä oli 8, mutta nykyään enää 3 niistä on hengissä.

Kellon viisarit kuluttavat tehokkaasti aikaa ja päivät vaihtuvat sekä vuodet vierivät. Voimme hypätä suoraan vuodesta 2011 vuoteen 2013, jolloin otin kameran yritys- mielessä käteen ja vaihdoin yritykseni toimialaa ja nimeä. Nimen PhotoKaskinen alla toimivat valokuvauskeikat, nettikuvat ja printtikuvat tilauksesta ja hevostapahtumat lähellä kuuluvat kohdelistaan, mutta pieneläinten hoito ei jäänyt minnekään, sen halusin pitää lähelläni.

2015 - PhotoKaskinen on nostanut mainettaan ja nimi kiirii eteenpäin. Keikkoja otan vastaan, miten koulultani kykenen ja ehdin, ottaen huomioon ajankohdan ja nopeasti pimenevät illat.

Kyllä voi vain hymyillen todeta, että valokuvauskeikkojen myötä on saanut paljon uusia tuttavuuksia ja mukavia hetkiä.

Tavoite tulevaisuus huomioiden on saada vielä lisää keikkoja koulun ja muun työn oheen ja uuden kameran hankinta alkaa olla varmaan aika pian ajankohtainen.. Sanon minä, jolla on kaksi Nikonin kameraa ja niihin vaikka mitä tarvikkeita maan ja taivaan väliltä, mutta ajattelin vaihtaa kokonaan merkkiä ja meinaan olla Canoniin päin.

Yrityksen kuvagalleria löytyy täältä <<

Mitä kameroita teillä on? Onko jotain merkkiä tai mallia, jota oikeasti voidaan valehtelematta suositella? :) Kysymyksiä aiheesta? Pitääkö kyseistä aihetta avata vielä enemmän, kuin vain tällainen pintaraapaisu? Kommenttiboksi on auki teitä varten !

Ohikiitävä hetki

Poni- osuus

Ravasin monia kertoja fysioterapeutilla, polvi teipattiin ja keksittiin erilaisia syitä miksi polvi on kipeä. Polvea ei suostuttu kuvaamaan, enkä ymmärrä miksi, koska se olisi ollut täysin aiheellista. Eikä kärsiä noin yhdeksää kuukautta rikkinäisen, kipuilevan polven kanssa. Polvessa ilmeni turvotusta silloin tällöin, kipuja ja alussa polvi oli aivan sininen. Kiitos sen täysituhoponin. Äitini sanoi, että jos minulla olisi joskus ollut oma shetlanninponi, tuskin olisin enää edes hengissä. Milloin olin pellossa takamuksellani tai ojassa kärryjen kanssa tai muuten vain pukkilaukassa tai jompi kumpi ponin jalkapari todella usein ilmassa, jos poni tahtoi eri suuntaan kuin minä. Sain myös muutamia kertoja kipakan potkun reiteen tai johonkin muualle kun poni ei mukaani tahtonut tulla kesken ruokailunsa.

Viimeinen tapaus näin meidän kesken tapahtui siis viime helmikuussa. Serkun kanssa laitettiin poninsa perään pulkka ja kun lähdettiin liikkeelle, jarruista ei enää ollut toivoakaan. Pulkka vain jäi matkalle ja roikuin liinassa kiinni jääneenä ponin perässä pitkän matkaa, milloin sänkipeltoa, jäätä tai jäätynyttä kynnöspeltoa. Kun poni pysähtyi, pysyin hädin tuskin pystyssä ja juuri ja juuri sain ponin pidettyä siinä mihin pysähtyi.

Serkkuni tuolloin teippasi polveni ja se oli aivan sininen.

Kun polven tutkinta aloitettiin ravasin kaikki mahdolliset läpi, eli laboratorio- testejä, röntgenkuva, magneettikuva ja sitten todettiin, että leikkaus on miltei välttämätön. Oikean polven sisempi kierukka oli revennyt...

Kävin 5.11 polvileikkauksen jälkitarkastuksessa ja lääkäri sanoi, että polvi on jo oikein hyvä ja saan jatkaa liikkumista ihan normaalisti, mutta polvi voi vielä pari kolme viikkoa tuntua erilaiselta.

Leikkauksesta on noin kolme ja puoli viikkoa, miltei neljä viikkoa. "Tapaturmastani" on noin yhdeksän kuukautta ja niinkin kauan pärjäsin polveni kanssa, kunnes se teki viimeisen iskunsa ja jäi lukkoon. Fysioterapeutti antoi jumppaa ja ohjeita, jolla polvi voisi tulla paremmaksi. Turha toivo. Polven jäädessä lukkoon soitettiin aikaa lääkäriin ja polvi aukesi jonkun ajan päästä, mutta kivuton se ei todellakaan ollut.

Jos jokin on sattunut leikkaukseen mennessä tai sen aikana niin ei mikään muu kuin anestesia puudutus, eli laajan alueen puudutus, suoraan selästä piikitettynä. Valehtelematta kirosin lääkäreille kun puudutus laitettiin.

Tekoturkistakki Kappahl - Huivi Cubus - Housut Cubus - Kengät DinSko

Leikkauksen jälkeen sitten eilen sain vielä kuulla, että repeymä olikin ollut veilä pahempi ja selvinnyt vasta leikattaessa, mitä magneettikuva oli antanut ymmärtää. Revennyt kappale oli hennosti kiinni vielä muutamasta kohdasta ja oli mennyt jalan luiden nivelen väliin, jonne se ei kuulunut. Siitä olivat kiinni suurimmat kivut, lukot ja ongelmat. Polvessa on edelleen yksi tunnoton kohta, josta sitten lääkäriltä kysyin ja se on täysin vaaraton, leikkauksessa hermo ottanut hieman osumaa ja toipuu kyllä. Onhan siinä nyt jo vähän enemmän tuntoa kuin vaikka vielä viikko sitten!

Muita polvileikkauspotilaita / heidän tarinoitaan täällä ? Puumerkkiä kommenttiboksiin :)

Tekohymy isänpäivänä

Joillekin isänpäivä merkitsee sitä, että ollaan isän kanssa ja huomioidaan isää tavallistakin enemmän. Kuitenkin joillain oma isä istuu pilven reunalla tai vanhempien eron takia ei edes näe tai käy katsomassa isäänsä. Oma tarinani on vaihtoehdoista jälkimmäisin. Isänpäivää edeltävänä iltana, lauantaina, en edes pystynyt kuvittelemaan, että seuraava päivä olisi isää varten. Sinä iltana se ei tuntunut kovin hyvältä, kun tiesin etten omaa isääni halua nähdä isänpäivänä, koska en vain enää samalla tavalla koe häntä omaksi isäkseni, hän on vain, ulkopuolinen...

Näen häntä silloin tällöin, kun haen vaikka pikkuveljeni, kun tämä tulee isän luota kotiin. Enkä väitä vastaan kun minulle sanotaan, että kaipaan häntä. Kai sitä jokainen kaipaisi, jos oma isä asuu muualla tai katselee sinua tähtitaivaan pimeydestä kun nukut, niinkuin hän rakasti tehdä kun olit pieni. Katsella pienen lapsen herkkää unta.

Asiat maailmassa muuttuvat, eikä mikään ole ikuista ja pysyvää. Omistin oman isänpäivän viettoni muihin lähisukulaisiin ja poikaystäväni sukulaisiin sekä parilla hautausmaalla kävellen. Mietin suurimman osan päivästä vain itsekseni menneitä ja omaa isää, millaista elämä oli silloin kun vielä asuimme saman katon alla tai vielä kun kävin katsomassa häntä säännöllisesti.

Aiheeseen samaistuvia ihmisiä ? Kokemuksia ? Millainen oli oma isänpäivän viettosi ?

Vaatekaapin uusia jäseniä

Päästiin koulusta Emilian kanssa jo kahdeltatoista ja sovittiin edellisenä päivänä, että mennään kiertämään kauppakeskuksen liikkeitä. Oltiin varmasti aika koominen näky keppieni takia. Keppeihin menee oikeasti nopeasti hermo jos olet lähtenyt niiden kanssa shoppailemaan. Lyhyesti ja ytimekkäästi, siitä ei tule mitään. Milloin ne ovat jossain kiinni, välissä, nurin tai muuten vain päin hongikkoa.

Pitkään olen hakenut jotain kivaa Adidaksen verkkatakkia ja päädyin tällaiseen versioon siitä. Mitä mieltä olette? Entä millaisia Adidaksen verkkatakkeja teillä on? 

DIY: Tuunatut kuulokkeet

Jotkut varmasti ovat joskus nähneet mitä kummallisempia ja toistaan hienompia ideoita miten kuulokkeet saa näyttämään oikeasti omaperäisiltä, näyttäviltä ja huomattavilta. On lankoja, helmiä ja vaikka mitä vain keksitäänkin. Tässä postauksessa kuitenkin tuon esille, miten saat hamahelmiä kuulokkeisiisi ja väriä maailmaan! Tämähän on jo vaikka kuinka vanha juttu, mutta viikon sisällä olen huomannut, että todella moni on jälleen törmännyt ohjeeseen ja jotkut vain lähtevät matkimaan perässä, koska hei tuohan on hieno ja seuraavana päivänä taas uusilla ihmisillä roikkuu hamahelmillä koristeltuja kuulokkeita korvista.

Kuvien laatu saattaa olla hieman huono, koska ovat puhelimen kameralla otettuja huonoista olosuhteista johtuen ja koska kameraa vain ei ollut mukana. Halukkaat kuulokkeiden tuunaajat, hakemaan hamahelmiä ja kuulokkeet niin kuin olisi jo!

Tästä se alkaa, hommassa ei kauaa nokka tuhise, kun itselleen löytää sen sopivan taktiikan! :)

Hamahelmillä tuunatut kuulokkeet :

Tarvitset vain:

• hamahelmiä
• kuulokkeet
• sakset/mattoveitsi /( tavallinen kynä)
• motivaatiota
• käsinäppäryyttä
• :)

• Vaihe 1 : valitse haluamasi värit hamahelmien paljoudesta, joita haluat kuulokkeisiin laittaa. itselläni musta, pinkki ja "läpinäkyvä" joka hohtaa pimeässä.

• Vaihe 2 : kun olet valinnut värit, tarvitset terävät sakset/mattoveitsen, joilla varovasti leikkaat helmen halki yhdestä kohtaa. HUOM! varo kuitenkin, ettei helmi hajoa kahtia heikkoutensa takia.

• Vaihe 3&4 : itse tein tämän kohdan saksilla, mutta voit käyttää apunasi myös tavallista kynää, jolla saat avattua helmen halkiota. saksilla tehtäessä käännä helmi niin että halkio on saksen terän sivulla, jolloin se venyy enemmän, ja varovasti ujuta kuulokkeen johto helmen halkiosta sisälle ja ensimmäinen helmi on paikoillaan. ei muuta kuin seuraavaa kehiin.

Muista kuitenkin ettet laita liikaa helmiä, etteivät kuulokkeen johdot pääse katkeamaan, itselläni ei tätä ongelmaa ole ollut!

Innostuitko kokeilemaan? Millainen lopputulos itsellesi tuli? Piditkö? :)

Am I the only one who...

... ei ole koskaan juonut kahvia ? lattea olen maistanut.

... ei ole koskaan tykännyt salmiakista ?

... pitää valokuvausyritystä vaikka on vasta 17 ? aloitin yritykseni pitämisen jo v2011, mutta silloin hieman eri merkeissä.

... on ajanut mopolla, muttei koskaan skootterilla ? molempien kyydissä olen ollut montakin kertaa.

... on ajanut mopoautolla, autolla, mönkijällä ja traktorilla ?

... ei ole koskaan syönyt kiinalaista ?

... vihaa kaalikääryleitä ja/tai hernekeittoa ?

... ei alkoholi maistu kuin hyvin harvoin ja hyvin pienessä määrin silloinkin ?

... on omistanut elämässään viisi kania ja vielä samaan aikaan ?

... on omistanut oman hevosen ?

... ja sen lisäksi vuokrahevosia oman hevosen lähdettyä vihreämmille niityille ?

... omistaa 4 kissaa, joista yksi käyttäytyy kuin koira ?

... ajaa aina ylinopeutta, muttei kertaakaan ole saanut ylinopeussakkoja ?

... ei ole koskaan kysytty ajokorttia, mutta on puhallutettu jo monta kertaa ?

... 17 vuotias tyttö joka on itse käynyt katsastuttamassa mopoautonsa ?

... ei pidä järkyttävän pitkistä ajomatkoista, muttei lyhyistäkään ? Norjan matka autolla oli todella paljon, jollei olisi ollut kameraa jonka kanssa joka suuntaan pyörisin koko ajan automatkasta tuskin olisi tullut kuin valittamista...

... ei voisi kuvitella automatkoja ilman musiikkia ? hiljaisuus automatkoilla on korvia vihlovaa!

... käyttää kalenteria hyvinkin säännöllisesti ? joko puhelimen kalenteria tai ihan normaalia kalenteria. se on vain hyvin käytännöllinen merkata kaikki kuvauskeikat, koulujutut sun muut ylös.

... hamstraa uusia vaatteita, mutta silti tuntuu siltä ettei ole päälle pantavaa ?

... on käynyt Espanjassa, Kreikassa, Tanskassa ja Virossa ?

... on matkustanut junalla, laivalla ja lentokoneella ?

... on elämässään yhden ainoan kerran joutunut käyttämään kävelykeppejä ?

... ei osaa olla hiljaa, jollei oikeasti ole aihetta olla hiljaa tai jollen ole väsynyt?


... näitä olisi vaikka vielä kuinka paljon, mutta joskus se on pakko lopettaa. Ja jättää vaikka seuraavaan samankaltaiseen !


Mitä mieltä olette tällaisista postauksista? Onko teillä joitain samoja asioita mitä minulla on listassani? Entä oletko itse tehnyt tällaista postausta? 

November: New haircolor

Kävelin eilen syntymäpäivälahjaksi saamani lahjakortin kanssa kampaajalle, jossa olen elämässäni käynyt vain kerran. Huomasin sielläkin, että olen aikuistunut sen verran, että uskallan puhua ventovieraalle ihmiselle vaikka mistä!

Istutaanpa nyt sinne kampaajan penkille. Tiedossa oli, että hiukset leikataan ja värjätään. Punaiset hiukset saivat väistyä huonon kuntonsa takia ja myös sen takia, ettei niitä saanut edes kunnolla enää harjattua. Harja oli aina täynnä hiuksia ja takku vain uusiutui.

Selitin mitä olen nyt toivonut ja näytin suuntaa antavan kuvankin, jonka pohjalta lähdettiin töihin.

alustava mallikuvamme.

Hiukset aloitettiin leikkaamalla noin 30cm lyhyemmiksi, mikä on oikeasti pitkähiuksiselle ihmiselle järkyttävän paljon ja näihin tottuminen vie taas oman aikansa. Lyhentämisen jälkeen hiukset vielä kerrostettiin varovasti eli ei paljoa.

Värikartta avautui eteeni ja sieltä kampaajan kanssa yhdessä katsottiin sopiva väri ja toinen pientä sävytystä varten.

Punainen kuultaa edelleen osittain todella hyvin läpi, mutta kyllä se vielä lähtee. Mutta mitä mieltä olette tästä lopputuloksesta? Pituus joka lähti hirvittää itseäni, mutta muuten kyllä pidän! :)