Hei, pitkästä aikaa täällä. Kyllä vaan tuo päiväkoti niin totaalisesti vie mehut ja kun töistä tulee kotiin mielellään vain rojahtaisi sängylle, "hetkeksi". Sen pidemmittä puheitta, uppoudutaan siihen illan postauksen otsikkoon vähän syvemmin....
Tiedätkö sen tunteen kun alat olla pian aikuisuuden kynnyksellä ja alat yhä enemmän ja enemmän selailemaan taloja, huonekaluja, sisustusideoita, häämekkoja, lasten kuvia jnejne. Minä tiedän. Nyt minä todellakin tiedän sen tunteen. Aina saa haaveilla ja selata, mutta on eri asia saako niitä koskaan. Talojen katselu on mukavaa ja tuo sellaisen olon, että vielä jonain päivänä istun tuossa talossa, siinä paikassa, läppäri sylissä ja vielä vain kirjoittaa sitä fiilistään muiden luettaviin.
Olen viettänyt viisi viikkoa päiväkodissa ja olo on sen mukainen. Tosin luulen, että olen näin ensimmäisen työssäoppimiseni jälkeen löytänyt sen alan josta suuntaudun sitten lapsiin ja nuoriin kun sen aika on. Istuin yksi päivä päiväkodissa ryhmätilojemme sohvalla kun lapset nukkuivat, ja mietin. Mitä koulun jälkeen? Ajattelin, että lapsiin ja nuoriin suuntautumisen ja lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen voisin jatkaa opiskelua lastentarhanopettajaksi tai jopa jonkinlaiseksi lastenlääkäriksi.
Sanottu on, haaveilla saa ja tulevaisuus tuo tullessaan lopulta sen "totuuden", jos sitä siksi voi kutsua. Sitten kun istun siellä oman kotini sohvalla niin lupaan, että kirjoitan teille vielä silloinkin! ❤
Haluaisin vielä kysyä teiltä, että mitä haluaisitte tulevaisuudessa blogissani nähdä tai kuulla ? :)
Otan vastaan ideoitanne ja kysymyksiänne ja vaikka mitä ! :))
xoxo- annika ❤
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti